Julianos

Ἰουλιανὸς

Χαλδαϊκοί χρησμοί του Ζωροάστρη

Zarathustran kaldealaiset oraakkelit

133

αὐτὸς δ' ἐν πρώτοις ἱερεὺς πυρὸς ἔργα κυβερνῶν
κύματι ῥαινέσθω παγερῷ βαρυηχέος ἅλμης,

αὐτός ή ό – hän, itse, yksin ; δέ – mutta, siis, sitten ; ἐν + DAT – INESS, ADESS ; πρῶτος η ον – ensimmäinen, ensiksi ; ἱερεύς έως ὁ – pappi ; πῦρ πυρός τό – tuli ; ἔργον ου τό – työ, teko, toiminta ; κυβερνάω – ohjata, hallita ; κῦμα ατος τό – aalto ; ῥαίνω ῥανῶ ἔρρανα – vihmoa, pirskottaa, sirotella ; παγερός ά όν – jäinen, kylmä ; βαρυηχές – jylisevä ; ἅλμη ης ἡ – merivesi

Ensimmäiseksi vihmottakoon siis tulen töitä hallitseva pappi jylisevän meriveden jääkylmällä aallolla.

146

ταῦτ' (γάρ φησιν) ἐπιφωνήσας ἢ παιδὶ κατόψῃ
πῦρ ἴκελον σκιρτηδὸν ἐπ' ἠέρος oἶδμα τιταῖνον
ἢ καὶ πῦρ ἀτύπωτον, ὅθεν φωνὴν προθέουσαν
ἢ φῶς πλούσιον ἀμφὶ γύην ῥοιζαῖον ἐλιχθέν
ἀλλὰ καὶ παῖδα θοοῖς νώτοις ἐποχούμενον ἵππου,
ἔμπυρον ἢ χρυσῷ πεπυκασμένον ἢ πάλι γυμνόν,
ἢ καὶ τοξεύοντα καὶ ἑστηῶτ' ἐπὶ νώτοις.

ταὐτός ή όν – samanlainen ; γάρ – koska ; φημί – sanoa ; ἐπιφώνησις εως ἡ – huuto ; ἢ... ἢ – joko... tai ; παῖς παιδός ὁ/ἡ – lapsi ; καθοράω – katsoa alas, saada näkyviin, havaita ; πῦρ πυρός τό – tuli ; ἴκελος η ον + DAT – samanlainen [kuin]; σκιρτηδόν – hypähdyksittäin, hyppien ;

148

ἡνίκα [δὲ] βλέψης μορφῆς ἄτερ εὐΐερον πῦρ
λαμπόμενον σκιρτηδὸν ὅλου κατὰ βένθεα κόσμου,
κλῦθι πυρὸς φωνήν.

ἡνίκα – kun, sillä hetkellä kun ; βλέπω – katsoa, nähdä ; μορφή ῆς ἡ – muoto, hahmo, ulkonäkö ; ἄτερ + GEN – kaukana + ELAT, ilman + PART, ELAT + huolimatta ; εὐίερος ον – mitä pyhin ; πῦρ πυρός τό – tuli ; λάμπω – loistaa ; σκιρτάω – hypätä, ponnahtaa ; ὅλος η ον – koko, kokonainen ; κατά + AKK – GEN + ali, yli, halki ; βένθος ους τό – syvyys, ulappa ; κλύω – kuulla, kuunnella ; φωνή ῆς ἡ – ääni

Kun näet hahmottoman ja mitä pyhimmän tulen, joka loistaa ja syöksähtää koko universumin syvyyksien halki, kuule tulen ääni!

163

μῆδε κάτω νεύσῃς, εἰς τὸν μελαναυγέα κόσμον,
ᾧ βυθὸς αἴεν ἄμορφος ὑπέστρωται καὶ ἀειδής,
ἀμφικνεφὴς, ῥυπόων εἰδωλοχαρὴς ἀνόητος
κρημνώδης σκολιὸς, πηρόν βάθος αἰὲν ἑλίσσων,
αἰεὶ νυμφεύων ἀφανὲς δέμας ἀργὸν, ἄπνευμον.

μήδε – eikä ; κάτω – alas, alaspäin, alla ; νεύω – nyökätä, kumartua ; εἰς + AKK – G + kohti, ILLAT ; μελαναυγής αυγή – pimeästi loistava ; κόσμος – järjestys, universumi ; βυθός ὁ – syvyys ; ἀεί, αἰεί, αἰέν – aina, ikuisesti ; ἄμορφος ον – epämuodostunut, ruma ; ὑπoστόρνυμι – levittää alle ; ἀειδής ές – muodoton, näkymätön ; ἀμφικνεφής ές – synkkyyteen kietoutunut ; ῥυπόω – olla likainen ; εἰδωλοχαρής ές – kuvilla nautiskeleva ; ἀνόητος ον – käsittämätön ; κρημνώδης ες – jyrkkä ; σκολιός ά όν – kiero, väärä, viettävä ; πηρός ά όν – rampa, sokea ; βάθος ους τό – syvyys, korkeus, ulottuvuus, ulappa ; ἑλίσσω ἑλίξω εἵλιξα – kääntyä ympäri, pyöriä, keinua ; νυμφεύω – naida, mennä naimisiin ; ἀφανής ές – näkymätön, kätketty, hämärä ; δέμας ατος τό – ruumis, hahmo ; ἀργός όν – laiska, käyttökelvoton, kesanto- ; ἀπνεύμων ον – hengetön

Älä kumarru tuohon pimeästi loistavaan maailmaan, jonka alle levittäytyy ikuisesti muodoton ja hahmoton syvyys ja synkkyyteen kietoutunut, kuvilla nautiskeleva mieletön saasta, äkkijyrkkänä, kiemurtelevana. Se on näkymättömän ja joutavan ruumiin puolisokseen aina ottava, ikuisesti vyöryvä sokea ja hengetön horna.